Tällä sivustolla lähestymme kielitietoisuutta erityisesti monikielisen ja -kulttuurisen koulun ja opettajien käytännön työn näkökulmasta. Liki kaikki sisältöjen ja taitojen oppiminen koulussa tapahtuu kielen avulla – se on keskeinen työkalu oppimisen tukemisessa. Jotta kieli toimisi tehokkaana sisältöjen oppimisen välineenä, sitä tulee tietoisesti ja tavoitteellisesti opettaa osana kaikkien tiedonalojen opetusta. Tätä edellyttää myös opetussuunnitelma.
Kielitietoinen opettaja havainnoi kieltä ja kielenkäyttöä eri tilanteissa sekä tukee kielellisten ja sisältötaitojen kehittymistä limittäin. Oppilaiden oppimisen tukeminen edellyttää ymmärrystä kolmesta asiasta:
- oppijan kielellisistä resursseista
- tiedonalojen ja koulun/päiväkodin arjen kielellisistä käytänteistä
- oppimista tukevan pedagogiikan käytänteistä.
Näitä näkökulmia käsitellään seuraavilla kolmella videolla. Niiden jälkeen löydät koosteen heterogeenisen ryhmän opetuksen perusperiaatteista ja perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) linjauksista.
Kielitietoinen pedagogiikka,
osa 1: oppijan taidot
Kielitietoinen pedagogiikka,
osa 2: tiedonalojen kieli
Kielitietoinen pedagogiikka,
osa 3: opetuksen käytänteet
Perusperiaatteita heterogeenisen ryhmän opetukseen
Millaisin menetelmin?
- Pääasia ensin: tunnin alussa keskittymiskyky on usein parhaimmillaan
- Dynamiikkaa oppituntiin:
- puheen ja toiminnan vaihtelu niin, ettei oppilaan tarvitse keskittyä kuunteluun pitkiä aikoja
- kuunteleminen ja muistiinpanojen tekeminen eri aikaan
- taululta tm. kopiointi minimiin
- Havainnollista ja visuaalista kaikin keinoin:
- piirtäminen, kuvat, liikkeet, eleet, ilmeet, äänenpainot
- avainsanat näkyviin, aihetta selventävät käsitekartat
- asioiden mallintaminen ja visuaalistaminen
- monisteet visuaalisesti selkeiksi
- Opeta toiminnan avulla > mahdollisimman paljon assosiaatioketjuja ja muististahakureittejä
- Ohjaa oppilaat opettamaan toisiaan
- Toisen opettaminen auttaa vahvistamaan omaa oppimista
- Eri kielten rinnakkainen käyttö tukee kaikkien kielitietoisuuden kehittymistä
- Merkitysneuvottelut ovat hyödyllisiä myös suomenkielisille oppilaille
- Anna oppilaalle aikaa prosessoida
Millaista opetuspuhetta?
- Puhu selkeästi mutta luontevasti:
älä liioittele äänteitä tai hidasta liikaa
- Varmista, että tärkeät asiat toistuvat riittävästi
- Jäsentele puheesi selkeästi:
- Orientoi oppilaat tunnin rakenteeseen ja vaiheisiin: esim. tunnin pääkohdat näkyvin taululle
- Ilmaise selvästi siirtymät aiheesta toiseen
- Painota tärkeimpiä asioita äänellä ja visuaalisesti
- Ilmaise selvästi asioiden suhteet toisiinsa: pää- ja sivuasiat, faktat ja mielipiteet, syyt ja seuraukset, yleistykset ja esimerkit, säännöt ja poikkeukset
- Tarkista ymmärtäminen usein ja monella tavalla:
- Seuraa oppilaiden toimintaa (myös tehtävien ja muistiinpanojen silmäily)
- Kysy ymmärtämisen tarkistuskysymyksiä ja soveltavia jatkokysymyksiä
- Pyydä oppilasta toistamaan kuulemansa/ lukemansa omin sanoin
- Jos epäilet ymmärtämisongelmia, älä sano aina toisin sanoin vaan toista sanomasi sellaisenaan
Pohdi:
- Miten tavoitteet ja suositukset käytännössä toimivat?
- Millaisia haasteita ne asettavat sinulle peruskoulun opettajana?
Mitä ops sanoo?
Monikieliset oppilaat perusopetuksen ops:ssa
1. Valmistavasta opetuksesta
- Tavoitteena on edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista sekä antaa valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten.
- Valmistavalle opetukselle ei ole valtakunnallista oppimäärää eikä tuntijakoa: jokaiselle oppilaalle tehdään oma opinto-ohjelma. Valmistavaa opetusta säätelevät kuitenkin opetussuunnitelman perusteet. “Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan 6-10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta tai esiopetusta.
- Opetuksessa käsitellään kaikkia oppiaineita ja ylipäätään opiskelua suomalaisessa koulussa. “Valmistavan opetuksen aikana muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä.” Pääpaino on kuitenkin luonnollisesti suomen kielen opetuksessa.
- Jo valmistavan opetuksen aikana oppilaan tulisi olla osaksi perusopetusryhmässä, jotta kotoutuminen, sosiaalinen kielitaito ja oppiaineiden sisältöjen omaksuminen helpottuisivat.
2. Suomen kielen opetuksesta
- Äidinkielen ja kirjallisuuden asemesta voi opiskella S2 ja kirjallisuus oppimäärää,
- jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin tai joillakin kielitaidon osa-alueilla (puhuminen, kirjoittaminen, luetun ja puheen ymmärtäminen), jolloin oppilaan osaaminen ei vielä anna edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä TAI
- jos oppilaan suomen kielen taito ei vielä anna edellytyksiä osallistua suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun.
- Tarpeen suomi toisena ja kirjallisuus -oppimäärästä määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä, mutta huoltaja tekee päätöksen oppimäärästä.
3. Oman äidinkielen opetuksesta
- Äidinkielen opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan identiteettiä sekä tukea monikulttuurisuutta ja toiminnallista kaksikielisyyttä.
- Kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää äidinkielen opetusta. Siihen voi kuitenkin saada erillistä valtionavustusta, kun ryhmässä on vähintään 4 oppilasta.
4. Eri oppiaineiden opetuksesta
- Eri oppiaineita opetettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että oppilas joutuu opettelemaan samanaikaisesti kieltä sekä kielellisesti hyvin vaativaa oppiainesta samantahtisesti muiden oppilaiden kanssa.
- Maahanmuuttajaoppilaan tukiopetukseen voi saada valtionavustusta siihen saakka, kun maahantulosta on kulunut neljä vuotta. Tämä ei kuitenkaan kuvaa tuen tarpeen kestoa yksittäisen oppilaan kohdalla.
- Tukiopetusta voidaan antaa suomeksi tai oppilaan äidinkielellä; ennen, jälkeen tai samanaikaisesti kuin opetus tapahtuu luokassa.
- Jos oppilas ei tuesta huolimatta pärjää luokassa, hänet voidaan siirtää erityisopetukseen. Oppimäärän yksilöllistämisen perusteena ei kuitenkaan saa olla maahanmuuttajuus tai heikko kielitaito.
- Kokonaan jostakin oppimäärästä vapauttamiseen tulee olla painavat syyt. Esim. ruotsin opiskelusta ei vapauteta automaattisesti, vaan sen suorittaminen tulee ensin todeta kohtuuttomaksi.
- Uskonnollisen vakaumuksen tai kulttuuristen tapojen perusteella ei voi saada vapautusta taito- ja taideainesta, kuten musiikista.
5. Arvioinnista
- Eri oppiaineiden arvioinnissa on otettava huomioon se, että kielitaito kehittyy vähitellen. Oppilaan on kyettävä osoittamaan osaamisensa mahdollisista kielitaidon puutteista huolimatta. Arvioinnissa on joustettava tilanteen mukaan: kokeet voi toteuttaa suullisina, tehtäviin voi antaa enemmän aikaa, koetehtävät voi kääntää tai niihin voi olla lupa vastata omalla äidinkielellä.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.
