Skip links

Kielitietoisten polkujen pedagogiset periaatteet

Tässä osassa esittelemme kaksi esimerkkiä kielitietoisesta polusta: toinen keskittyy terveystietoon ja toisessa integroidaan yhteiskuntaoppia ja matematiikkaa. Ne eivät ole ”täydellisiä” mutta pyrkivät havainnollistamaan, miten kielitietoista opetusta voisi pedagogisesti rakentaa. Tässä tiivistämme materiaalin keskeiset pedagogiset periaatteet.

Kielitietoinen pedagoginen polku havainnollistaa, miten

  • tietoa rakennetaan tavoitteellisesti kielen avulla
  • tietoa ja kielitaitoa opitaan limittäin – ei irrallaan toisistaan
  • opiskelussa edetään arkikokemuksista ja arkikielestä tiedonalan kieleen ja tapaan ajatella
  • vuorovaikutus tukee oppimista
  • kaikki kielelliset resurssit syventävät tiedonalan oppimista

Punaisena lankana kielitietoisessa opetuksessa on:

  • osallistaa kaikki oppijat oppiaineesi tiedonrakentelussa
  • ohjata oppijat oppimaan vuorovaikutuksessa ja
  • tukea oppijoiden kielellisiä taitoja, jotta he pääsisivät opetuksen tavoitteisiin.

Tietoa rakennetaan tavoitteellisesti kielen avulla

  • Materiaaliin rakennettu kielitietoinen polku pyrkii havainnollistamaan, miten tietoa rakennetaan kielen avulla ja miten moninaisten suullisten, kirjallisten ja visuaalisten tekstien parissa tiedon rakentaminen tapahtuu.
  • Samaa asiaa käsitellään eri tavoin (suullisesti, kirjoittamalla, lukemalla…) ja sekä arkikielellä että kiinnittäen huomio tiedonalan kieleen.
  • Tällainen monipuolinen käsittely syventää oppimista ja ymmärrystä ja vahvistaa samalla oppijoiden monilukutaitoa.

Tietoa ja kielitaitoa opitaan limittäin – ei irrallaan toisistaan

  • Sisältötietoa opiskellessa myös kielitaito kehittyy, eikä tiedonalan kieltä oikein voikaan opettaa irrallisena kielitaitona.
  • Kielellisten taitojen ohjattu harjoittelu osana tiedonalan sisältöjen opiskelua on tietenkin aikaa vievää. Ideana on, että laatu eli oppimisen syvyys korvaa määrän. On myös hyvä huomata, ettei kaikkia oppiaineen aihealueita tarvitse käsitellä yhtä perusteellisen polun kautta. Esimerkkimateriaalissa on esitelty monenlaisia tehtävätyyppejä, mutta polkua opettaja voi tietenkin karsia tilanteen, käytettävissä olevan ajan ja oppijaryhmän tarpeiden mukaan.
  • On tärkeää kohdistaa tietoista huomiota kieleen ja ohjata oppijoiden kielellistä toimintaa tavoitteellisesti ja niin, että oppijat oppivat itsekin erittelemään sitä. Tämän(kin) vuoksi monissa tehtävissä on apufraaseja ja oppijoita ohjataan lukemaan ja kirjoittamaan yhdessä.
  • Oppilaat tarvitsevat myös tietoista ohjausta lukemisessa ja kirjoittamisessa. Kun luetaan erilaisia tekstejä, erilaiset lukemisen tavat ja strategiat kulkevat luontevasti mukana. Tekstien sisällöistä puhuttaessa on myös hyvä käydä keskustelua siitä, miten voisi lukea tehokkaammin. Oppimisen taitojen kehittämisessä oppilaat voivat oppia paljon toisiltaan.

Arkikokemuksista ja arkikielestä tiedonalan kieleen ja tapaan ajatella

  • Tiedonalojen opetuksessa on hyvä lähteä liikkeelle arkikokemuksista, joita kuvataan arkikielellä. Pikku hiljaa ilmiön ymmärtämistä syvennetään ja siitä aletaan puhua yhä tarkemmin, jolloin tarvitaan tiedonalan kieltä. Koko oppimisen ajan arkikieli ja tiedonalan kieli kuitenkin limittyvät: alussa arkikieli ja arkikäsitykset ovat enemmän fokuksessa, sitten edetään kohti tiedonalan kieltä, mutta omakohtaiseksi tekemisessä arkikieli on aina mukana.
  • On hyvä tavoitella sitä, että oppija osaisi selittää käsitteitä ja ilmiöitä sekä tiedonalan kielellä että arkikielellä, koska arkikieli on tarpeen todellisen ymmärtämisen ja syvällisen oppimisen varmistamiseksi. Esimerkiksi käsitteen määritelmä voi hyvin olla ulkoa opittu, jolloin sen papukaijamainen toistaminen ei vielä kerro käsitteen ymmärtämisestä.

Vuorovaikutuksesta tukea oppimiseen

  • Materiaalissa iso osa tehtäväosioista on määritelty parin kanssa tehtäviksi, mutta työmuotoja vaihdellaan tietenkin joustavasti kulloisenkin ryhmän ja kulloistenkin tavoitteiden mukaisesti. Olennaista on, että kukin oppija saa tarpeidensa mukaan riittävästi tukea toimintaan. Opettajajohtoista koko luokan keskustelua tarvitaan usein, vaikka sitä ei olisikaan mainittu ohjeissa.

Kaikki kielelliset resurssit käyttöön!

  • Oppijoiden moninaista kielitaitoa kannattaa hyödyntää eri tiedonalojen opiskelussa. Moni suomenkielinen hakee luontevasti tietoa esimerkiksi englanniksi, mikä on mahtava oppimisen resurssi! Myös oppijoiden oman äidinkielen käyttöä voi kutoa sisään toimintaan polun eri kohdissa oppijoiden tarpeiden ja taitotason mukaan. Heikot suomenpuhujat voivat hyötyä siitä, että saavat tehdä tehtäviä omalla äidinkielellään ja raportoida sitten suomeksi. Toisaalta myös edistyneitä suomenpuhujia kannattaa kannustaa eri kohdissa työstämään opittavia sisältöjä myös omalla äidinkielellään ja näin vahvistamaan oman äidinkielen taitojaan.
  • Huom! Tutkimusten mukaan oppilaan oman äidinkielen hyödyntäminen eri oppiaineiden oppimisessa ei ole suomen kielen oppimisesta pois vaan vahvistaa molempien kielten taitoa.