Huom! pdf-tiedostossa on ensin koko oppikirjakappale aukeamittain ja sen jälkeen sivu kerrallaan. Aukeamanäkymässä kokonaisuus hahmottuu paremmin, mutta tekstiä kannattaa tarkastella isommilta sivuilta tiedoston lopusta. A. ympäristö- ja luonnontiedon kannalta tärkeitä sanoja? Valitse kolme. b) kaikkien oppiaineiden kannalta tärkeitä sanoja? Valitse kolme. Perustele, miksi valitsit juuri kyseiset sanat. Monet sanat ovat myös havainnollistettavissa kuvin ja elein. Mielikuvien syntyminen on tärkeää. Oppimista ja seuraamista helpottaa, jos muutamia tärkeitä sanoja kirjataan opetuksen aikana taululle. I – Mitkä ovat tärkeitä sanoja?
Pohdi! Mitkä seuraavista tekstin sanoista ovat mielestäsi
sopeutua, kestää, pakkanen, riittävästi, ravinto, enemmän, joutua, käpytikka, hyönteinen, toukka, siemen
sopeutua, kestää, pakkanen, riittävästi, ravinto, enemmän, joutua, käpytikka, hyönteinen, toukka, siemen Oletko tullut ajatelleeksi?
II – Millainen on hyvä sananselitys?
Pohdi!
Alla olevat sanat on poimittu tekstistä. Kumpi on parempi selitys sanalle nimenomaan tässä tekstissä? Miksi?
A. Petoeläin
1. Eläin, joka käyttää toisia eläimiä ravintonaan.
2. Sellainen eläin, joka syö toisia eläimiä, sanotaan myös pelkkä peto.
B. Saalistaja
1. Sama kuin petoeläin.
2. Se, joka ottaa saaliseläimen eli saaliin kiinni.
C. Varautua
1. Tehdä asioita valmiiksi.
2. Valmistautua.
D. Kätkeä (kuvateksti)
1. Piilottaa.
2. Laittaa jotain jonnekin, niin että muut eivät tiedä, missä se on.
E. Tarvittaessa
1. Silloin, kun on tarvetta.
2. Silloin, kun on tärkeää.
Oletko tullut ajatelleeksi?
Sananselitys ei saa sisältää uusia vaikeita sanoja tai ilmaisuja.
Sananselityksen ei myöskään tarvitse olla tarkka synonyymi; selkeä likimääräinen merkitys kyseisessä kontekstissa on tärkeä ja usein myös riittävä.
III – Miten avata tiivistä tekstiä?
Pohdi!
Miten sanoisit seuraavat tekstin ilmaisut toisin puheessa?
”Monet nisäkkäät ja linnut ovat syöneet jo syksyllä itsensä pulleiksi. Niille on kehittynyt paksu ihonalainen rasvakerros, joka suojaa niitä kylmältä. Kun ilmat kylmenevät, monet linnut vaihtavat höyhenpeitteen.”
Oletko tullut ajatelleeksi?
Puhe on usein erilaista kuin oppikirjateksti, ja siksi sellaisenkin oppilaan, joka puhuu sujuvasti suomea, voi olla vaikea ymmärtää tekstiä. Oppikirjatekstissä asiat ilmaistaan usein tiiviimmin ja abstraktimmin, joskus myös hyvin värikkäällä kielellä. Oppimista helpottaa, jos opettaja kertoo tekstin asiat omin sanoin.
Pohdi!
Silmäile kaikki kappaleen 29 otsikot ja kuvat.
- Millaisen yleiskuvan ne antavat kappaleen sisällöistä?
Lukaise teksti.
- Mitkä ovat kappaleen keskeiset teemat?
- Millainen rakenne tekstissä on?
- Jos oppilaan kielitaito on heikko, mihin tekstin osiin neuvot häntä keskittymään?
Oletko tullut ajatelleeksi?
Oppilas ei välttämättä hahmota tekstin kokonaisrakennetta vaan keskittyy yksittäisiin ja irrallisiin tietoihin. Hänen voi olla vaikea nähdä asioiden välisiä suhteita. Lisäksi eri oppiaineiden tekstien lukeminen on varsin erilaista. Siksi jokaisessa oppiaineessa oppilasta pitäisi ohjata tekstin lukemisessa ja avainasioiden jäsentämistä.
Oppilaalle on hyvä selittää tekstin rakenne sekä kertoa eri teemat. Myös kaikki tarinatyyppiset osat tekstistä on hyvä näyttää, sillä oppilas ei välttämättä erota narratiivisia ja fakta-aineksia toisistaan. Tärkeimmät osat tekstistä on hyvä osoittaa erikseen ja tärkeimpiä selkeitä lauseita voi alleviivata.
Pohdi!
Tutki kuvia kappaleesta 29.
- Missä määrin kuvat auttavat ymmärtämään tekstiä?
- Mitä kappaleen kuvista voi oppia?
- Millaisia harhakäsityksiä kuvasta voi syntyä?
Oletko tullut ajatelleeksi?
Oppikirjoissa on suhteellisen paljon kuvia ja suuri osa niistä sisältää paljon oleellista informaatiota. Kuvat kannattaa siksi käsitellä yhdessä oppilaiden kanssa. Erityisen merkittäviä kuvat ovat oppimisen kannalta silloin, kun oppilaan kielitaito ei vielä riitä kaiken tekstissä olevan informaation sisäistämiseen.
Pohdi!
- Löytyvätkö tehtävien vastaukset kappaleesta? (Huom. Kyseessä on kappale 29)
- Onko kaikilla oppilailla samanlaiset mahdollisuudet löytää vastauksia tai saada apua kyseisiin tehtäviin?
Oletko tullut ajatelleeksi?
Tehtävien tekemisen mielekkyyttä lisää, jos oppilaita ohjataan siinä, millaiset vastaukset ovat hyviä, ja miten tehtäviin voi löytää vastauksia. Kappaleen rakenteen hahmottaminen auttaa tehtävien tekemisessä. On hyvä, jos oppilas kirjoittaa vastaukset aina omin sanoin. Tehtäviä tarkastettaessa on tärkeää myös käydä läpi, mistä ja miten vastaus löytyy tekstistä. Näin heikkokin lukija saa mallia siitä, miten tekstiä kannattaa lukea.
IV – Millaista kulttuurista ymmärrystä tarvitaan?
Kuvassa on kappaleen 25 aukeama. Tarkastele ensin kuvaa ja pohdi, millaiset asiat voivat olla vaikeita ymmärtää, jos lumi ja Suomen eläimet eivät ole ennestään tuttuja.
Suomessa pitkään asuneilla oppilailla on paljon elämän mukana syntynyttä ymmärrystä lumesta ilmiönä sekä suomalaisesta luonnosta yleensäkin. Sen vuoksi koko yllä oleva aukeama vaatii tavallaan kulttuurista ymmärrystä, ja muualla asuneelle kaikki informaatio saattaa olla uutta.
Tässä esimerkkejä, mitä henkilöt, jotka ovat käyneet koulua muualla kuin Suomessa, ovat ajatelleet kuvan ilmiöistä:
- Lintu kaivaa kuoppia lumeen ja ottaa maan rajasta ruokaa.
- Lumikko voi sukellella lumessa kuten delfiini vedessä.
- Lintu on melkein kotkan kokoinen, koska se näyttää muihin eläimiin verrattuna suurelta.
- Jänis on sama kuin kani, koska lintuun verrattuna se on aika pieni.
- Metson kuva on kuva kanasta.
- Lintu syö kaarnaa.
Mitkä huomioista ovat mielestäsi yllättäviä?
Oletko tullut ajatelleeksi?
Kaikki oppilaat eivät näe tai tulkitse kuvan asioita samalla tavalla. Siksi kuvista on syytä keskustella yhdessä. Tekstin sisällöistä on tärkeää luoda mielikuvia. Oppimista helpottaa, jos oppilas pystyy liittämään uuden tiedon aikaisempaan tietopohjaansa. Muissa maissa aikaa viettäneillä oppilailla voi olla suuri tietomäärä toisen luonnonympäristön ja kulttuurin asioista. Jos niitä käsitellään yhteisesti, oppimisen helpottumisen lisäksi oppilaat pystyvät laajentamaan toistensa ymmärrystä ja pääsevät toimimaan luokassa asiantuntijoina asioissa, joista heillä on tietoa.
Tähän teemaan liittyen voit kysellä oppilailta, tietävätkö he esimerkiksi:
- Miten jossain päin maailmaa eläimet suojautuvat kuumuutta vastaan?
- Mistä eläimet kuumassa tai kuivassa ympäristössä tai muunlaisissa ääriolosuhteissa löytävät ravintoa tai vettä?
- Millaisia erilaisia suojavärejä eläimillä voi olla? Vaihtavatko ne suojaväriään säännöllisesti?
- Millaisia uhkia eläimille on erilaisissa olosuhteissa (esim. aavikolla, vedessä, sademetsissä…)? Miten ne suojautuvat?
- Onko muualla samannäköisiä tai samoin käyttäytyviä eläimiä kuin Suomessa?