Skip links

Vinkkejä ja kokeiluja

Vertaile kieliä

Kielten vertailu tukee kielitietoisuuden kehittymistä – hahmottamista ja oppimista. Se myös avaa uudenlaisia näkökulmia tuttuihin kielenkäyttötapoihin, kuten vaikkapa siihen, miten aikaa voidaan ilmaista, miten ja keitä tervehditään, miten reagoidaan esimerkiksi kuulumisten kysymiseen jne. Kielten vertailu kehittää ajattelutaitoja ja tiedostuttaa kulttuuri-ilmiöistä. Se on myös hyvä keino tehdä eri kieliä ja niiden puhujia näkyväksi ja osoittaa arvostusta. Oppilaita kannattaakin ohjata tarkastelemaan kieliä rinnakkain.

Tässä joitain vinkkejä siihen, mitä voitte luokassa yhdessä pohtia!
  • Miten puhuttu, kirjoitettu, viitottu ja kehollinen viestintä eroavat toisistaan?
    • Mihin eri suuntiin kirjoitus voi kulkea? Vasemmalta oikealle, oikealta vasemmalle, ylhäältä alas, spiraalimaisesti kiertäen – mutta miksi emme ainakaan tunne systeemiä, jossa kirjoitettaisiin alhaalta ylös?
    • Mikä on viitotun ja puhutun kielen suhde? Voiko puhetta ja eleitä tai viittomia aina erottaa toisistaan?
    • Mikä on puhutun ja kirjoitetun kielen suhde? Miksi pelkillä konsonanteilla kirjoitettua tekstiä voi oppia tulkitsemaan, mutta puhuminen on mahdotonta (mn rkstn sn)?
  • Miten eri kielissä tervehditään, pahoitellaan, kiitetään, miten on kohteliasta vastata kyläilykutsuun?
    • Entä miten ilmiöitä luokitellaan ja nimetään? Miten kielet eroavat (esim. englannin fall on suomeksi kaatua ja pudota ja he ja she vain hän)?
  • Millainen asema eri kielillä on? Missä tilanteissa kieltä voi käyttää? Miten puhujiin suhtaudutaan?
    • Saavatko kaikki käydä koulua eri maissa omalla äidinkielellään? Saavatko kaikki käyttää omaa äidinkieltään esimerkiksi virastoissa? Kenen kieliä arvostetaan enemmän kuin toisten? Miksi?
  • Miten sama kieli vaihtelee eri tilanteissa tai paikoissa?
    • Miten puhutaan tai kirjoitetaan lapselle vs. aikuiselle; kaverille vs. rehtorille?
    • Miten puhutaan Helsingissä, Turussa, Joensuussa?
  • Mitkä kielet ovat sukua toisilleen ja mistä sen huomaa? Mikä on kielten yhteinen historia?
    • Mitä lainasanat kertovat yhteisestä historiasta?
    • Millaisia yhteisiä sananlaskuja eri kielistä löytyy? Mitä sananlaskut kertovat kulttuurista?
  • Miten eri kielten rakenteet eroavat toisistaan?
    • Esimerkiksi suomessa sanat taipuvat ja äänteiden kestot erottelevat merkityksiä.
    • Miten oppilaiden osaamat kielet eroavat suomesta? Laittakaa kokonaisia tekstejä, lauseita ja yksittäisiä sanoja rinnakkain. Mitä eroja huomaatte merkitysten eri tasoilla: mikä on tekstin (vaikkapa säätiedotus tv:ssä tai viesti opettajalle) tyyli ja rakenne? Entä miten lauseet rakennetaan sanoista? Taipuvatko sanat? Miten äänteet yhdistyvät sanoiksi?

Honko, M. & Mustonen, S. (2018). Kieliä rinnakkain. Koulun monikielisyys näkyviin kieliä vertailemalla. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(5). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/kielia-rinnakkain-koulun-monikielisyys-nakyviin-kielia-vertailemalla

Honko, M. & Mustonen, S. (2018). Tunne kieli. Matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen. Helsinki: Finnlectura.

Vinkkejä sanaston oppimiseen

Lue, kuuntele ja katso suomea ympärilläsi.

Kuuntele, lue ja seuraa joka päivä jotain sinua kiinnostavaa: musiikkia, somea, sarjakuvia, tv-sarjoja, vlogeja…

Poimi itsellesi uusia kokonaisia ilmauksia ja toistele niitä monta kertaa. Näin opit tilanteisiin sopivia fraaseja ja tiedät, miten sanoja käytetään sekä miten ne taipuvat.

Käytä kuulemiasi sanoja ja ilmauksia

Käytä uusia sanoja heti – keksi uusia tilanteita, joissa voit niitä käyttää!

Tee sanoista uusia lauseita.

Keksi sanoista hassuja lauseita. Nauru auttaa muistamaan.

Pelaa Aliasta eli selitä sanoja kaverille. Pari arvaa, mistä sanasta on kyse.

Valitse 10 uutta sanaa. Kirjoita hauska tai surullinen tarina, jossa käytät näitä sanoja.

Valitse 10 uutta sanaa. Tee parin kanssa mahdollisimman hullu dialogi, jossa käytätte sanoja.

Tee sanoista liikettä

Sano sana tai ilmaus ääneen ja tee samalla jokin liike tai ele (hyppää ilmaan, nosta kättä, heiluta sormia jne.). Liike auttaa sinua muistamaan sanan.

Esitä ilmaus pantomiimina.

Kirjoita uusi sana sormella ilmaan tai ihollesi ja sano se ääneen.

Kirjoita sana ilmaan takaperin lopusta alkuun.

Liiku (kävele, heiluta jalkoja, kieri, pyöri jne.) samalla, kun opettelet sanoja.

Kokeile aivojumppaa

  • Rentoudu pari minuuttia esimerkiksi heittämällä palloa kädestä toiseen tai pyörittämällä fidget spinneriä
  • Valitse opittavat tärkeät sanat (10–15 sanaa)
  • Kävele ja opettele sanoja 10 minuuttia – älä ylitä aikaa!
  • Pidä 5 minuutin tauko. Nyt et saa ajatella sanoja. Yritä rentoutua.
  • Kertaa sanoja 5 minuuttia.
  • Pidä 2 minuutin tauko.
  • Kertaa sanoja 3 minuuttia.
  • Pyydä kaveria testaamaan, miten hyvin opit sanat.

Tee sanoista ryhmiä

Tee sanoista perheitä: kirja – kirjasto – kirjoittaa – kirjailija – kirje. Näin opit huomaamaan, miten sanoja johdetaan.

Tee sanoista teemaryhmiä: matematiikan, biologian, liikunnan sanat; harrastuksiin tai ruokaan liittyvät sanat; tietokoneisiin ja puhelimiin liittyvät sanat.

Tee itsellesi sanastoja, joissa sama sana tai ilmaus on suomeksi ja omalla äidinkielelläsi tai muilla osaamillasi kielillä. Näin tuet kaikkien osaamiesi kielten oppimista. Kielten vertailu auttaa myös huomaamaan, miten eri kielet rakentuvat, mikä on yhteistä ja missä on eroja.

Muokattu lähteestä Tukia, Aalto, Taalas ja Mustonen 2007. suomi 2 – Minä ja arki. Helsinki: Otava.