Skip links

Näihin nojaudumme

Teoreettiset lähtökohdat

Monikielisen oppijan matkassa -sivusto kokonaisuudessaan ja erilliset materiaalit pohjautuvat sosiokulttuuriseen, dialogiseen ja käyttöpohjaiseen näkemykseen kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta. Sivuston käsitteelliset ja teoreettiset lähtökohdat ovat seuraavat:

Kieli:

  • Kieltä ei voi tarkastella tyhjiössä vaan osana sosiaalista toimintaa. Kieli syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja on siis (yksi) sosiaalinen käytänne: se on yhteisön kesken jaettu ja jatkuvasti kehittyvä tapa välittää ja rakentaa merkityksiä. Kieli toimii muiden semioottisten resurssien, kuten kuvien, eleiden, symbolien ja erilaisten koodikielten rinnalla.
  • Kieli ei ole yksi ja yhtenäinen vaan dynaaminen ja moninainen systeemi. Eri yhteisöissä, erilaisissa tilanteissa ja esimerkiksi eri tiedonaloilla ja oppiaineissa muotoutuvat omanlaisensa tavat käyttää kieltä. Kielet lainaavat toisiltaan ja vuorovaikutustilanteissa kielten rajoja ylitetään luonnostaan, kun yksilöt hyödyntävät monikielisiä resurssejaan.
  • Käyttöpohjaisesta ja dialogisesta näkökulmasta kieltä on luontevaa tarkastella merkityskokonaisuuksina osana käyttöyhteyttä ja kontekstia. Tarve muotojen oppimiselle syntyy tilanteissa, joissa kieltä käytetään itselle merkityksellisten viestien välittämiseen. Kielen muotorakenteet otetaan tehokkaimmin haltuun osallistumalla erilaisten yhteisöjen toimintaan.

Keskeisiä lähteitä: Dufva 2013; Goldberg 2003; Vygotsky 1978

Kielitaito:

  • Kielitaito on taitoa toimia tarkoituksenmukaisella tavalla eri tilanteissa. Taidon kehitys näkyy siinä, että tilanteiden ja rekistereiden kirjo laajenee.
  • Kielitaito kehittyy tyypillisesti arkisista, konkreettisista ja kokemuksellisista havainnoista kohti käsitteellisempää (mm. eri tiedonalojen) kieltä.
  • Jokainen yksilö on monikielinen. Kielitaito ei olekaan vain yhden kielen taitoa vaan kykyä hyödyntää kaikkia – myös niukkojakin – resursseja tavalla, joka tehostaa ja rikastaa vuorovaikutusta ja syventää ilmiöiden ymmärtämistä tilanteessa. Syntyperäisenkään kielitaito ei ole koskaan valmis tai täydellinen.
  • Kieltä käyttäessään yksilö rakentaa identiteettiään ja luo suhdetta itseensä ja sosiaaliseen todellisuuteensa. Kieltä käyttämällä rakennetaan osallisuutta ja toimijuutta ja koetaan yhteenkuuluvuutta.

Keskeisiä lähteitä: Canagarajah 2011; Creese & Blackledge 2015; Norton 1997, 2010

Ihmishahmot viivapiirroksina

Oppiminen:

  • Oppijat kasvavat yhteisöjen jäseniksi vuorovaikutuksessa, osaavampien tuella: toimimalla erilaisissa tilanteissa oppijat sosiaalistuvat kielenkäyttöön, puhetapoihin ja tekstikäytänteisiin.
  • Ihmisen kognitio vaatii runsaan ja rikkaan kielellisen ympäristön, jotta se pystyy havaitsemaan ja hahmottamaan toistuvia rakenteita ja kielenkäytön tapoja mm. analogian avulla. Luonnollinen ja tehokkain tapa oppia kieltä on käyttää sitä erilaisissa tilanteissa. Tätä prosessia voi tukea opettamalla strategisia taitoja, esimerkiksi miten poimia puheesta tilanteessa toistuvia elementtejä ja ottaa niitä omaan käyttöön ja miten jäsentää tiedonalan tekstille tyypillisiä piirteitä.
  • Oppimiseen tarvitaan
    • mahdollisuutta osallistua rikkaassa kielellisessä ympäristössä, jossa on tarjolla monipuolista vuorovaikutusta, vaihtelevia, merkityksellisiä kielenkäyttötilanteita ja tekstejä sekä
    • oikea-aikaista tukea tilanteissa toimimiseen (mm. sopivia fraaseja, joilla osallistua tilanteisiin; sopivan haastavia tehtäviä; strategisten taitojen opetusta; arvioinnin fokusta siihen, mikä on taidossa kehkeytymässä).
  • Kieltä ei opita yhtenäisen ja ennustettavan lineaarisen kaavan mukaan vaan oppiminen on yksilöllinen, siksakmainen ja mahdollisesti joltakin osin jopa taantuva prosessi. Kielitaitoa voidaankin kuvata reikäiseksi verkoksi, jossa vahvuudet ja puutteet ovat vaihtelevissa kohdissa ja josta ei koskaan tule täysin ehyttä. Oppiminen ei myöskään etene yksinkertaisista kompleksisiin rakenteisiin, vaan tilanteiden vaatimusten mukaisesti opitaan alusta asti kaikenlaisia kielenkäyttötapoja.

Keskeisiä lähteitä: Bunch 2013; Lantolf & Thorne 2006; Lantolf & Poehner 2013; Larsen-Freeman 2013; van Lier 2000, 2007; Tomasello 2003; Walqui 2006

Keskeistä ajatteluumme vaikuttanutta kirjallisuutta

  • Aalto, E., Mustonen, S. & Tukia, K. 2009. Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana. Virittäjä, 113 (3), 402-423.
  • Aalto, E. 2019.  Pre-service subject teachers constructing pedagogical language knowledge in collaboration. JYU Dissertations, 158. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7950-8.
  • Bunch, G. 2013. Pedagogical Language Knowledge: Preparing Mainstream Teachers for English Learners in the New Standards Era. Review of Research in Education 37. 298–341.
  • Canagarajah, Suresh. 2011. Translanguaging in the classroom: Emerging issues for research and pedagogy. Applied Linguistics Review 2. 1–28.
  • Creese, Angela & Adrian Blackledge. 2015. Translanguaging and identity in educational settings. Annual Review of Applied Linguistics 35. 20–35.
  • Dufva, H., Suni, M., Aro, M., & Salo, O-P. 2011. Languages as objects of learning: Language learning as a case of multilingualism. Apples – Journal of Applied Language Studies, 5(1), 109–124.
  • Dufva, H. 2013. Language learning as dialogue and participation. In E. Christensen, L. Kuure, A. Mörch, & B. Lindström (Eds.) Problem-based learning for the 21st century. New Practices and Learning Environments. Aalborg : Aalborg University Press, 51-72.
  • Gibbons, P. 2009. English language learners, academic literacy and thinking: Learning in the challenge zone. Portsmouth NH: Heinemann.
  • Gibbons P. 2015. Scaffolding language, scaffolding learning. Portsmouth NH: Heinemann.
  • Goldberg, A. 2003. Constructions: a new theoretical approach to language. TRENDS in Cognitive Sciences 7 (5), 219-224.
  • Kibler, A., Walqui, A. & Bunch, G. 2015. Transformational opportunities: Language and literacy instruction for English language learners in the common core era in the United States. TESOL Journal, 6 (1), 9–35.
  • Lantolf, J. & Thorne, S. 2006. Sociocultural theory and the genesis of second language development. Oxford: Oxford University Press.
  • Lantolf, J. P. & Poehner, M. E. 2014. Sociocultural theory and the pedagogical imperative in L2-education: Vygotskian praxis and the reseach/practise divide. New York: Routledge.
  • Larsen-Freeman, D. 2013. Chaos/Complexity Theory for Second Language Acquisition. In C. A. Chapelle (Ed.), The Encylopedia of Applied Linguistics. Blackwell Publishing Ltd.
  • Lemke, J. L. 1990. Talking science: Language, learning, and values. Norwood, New Jersey: Ablex Publishing Corporation.
  • Li, W. 2018. Translanguaging as a Practical Theory of Language. Applied Linguistics, 39(1), 9–30.
  • Meyer, O. & Coyle, D. 2017. Pluriliteracies Teaching for Learning: conceptualizing progression for deeper learning in literacies development. European Journal of Applied Linguistics, 5 (2), 199-222.
  • Meyer, O., Coyle, D., Halbach, A., Schuck, K. & Ting, T. 2015. A pluriliteracies approach to content and language integrated learning – mapping learner progressions in knowledge construction and meaning-making. Language, Culture and Curriculum 28(1). 41–57.
  • Mustonen, S. 2015. Käytössä kehittyvä kieli. Paikat ja tilat suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä. Jyväskylä Studies in Humanities 255. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
  • Norton, B. 1997. Language, Identity, and the Ownership of English. TESOL QUARTERLY 31 ( 3), 409–429.
  • Norton, B. 2010. Language and Identity. Teoksessa N. H. Hornberger & S. L. MacKay (eds.), Sociolinguistics and Language Education. Bristol: Multilingual Matters, 349–369.
  • Saario, J. 2012. Yhteiskuntaopin kieliympäristö ja käsitteet: Toisella kielellä opiskelevan haasteet ja tuen tarpeet. Jyväskylä Studies of Humanities 172.
  • Scardamalia, M. & Bereiter, C. 2006. Knowledge building: Theory, pedagogy, and technology. In R. K. Sawyer (Ed.), Cambridge Handbook of the Learning Sciences, 97-118. New York: Cambridge University Press.
  • Tomasello, M. 2003. Constructing a Language. A Usage-based Theory of Language Acquisition. Cambridge, Mass: Harvard University Press.
  • Understanding Language: Language, Literacy, and Learning in the Content Areas. Stanford Graduate School of Education. https://ell.stanford.edu/
  • Valdés, G., Kibler, A. & Walqui, A. 2014. Changes in the expertise of ESL professionals: Knowledge and action in an era of new standards. TESOL International Association. Advancing excellence in English language teaching. Retrieved from https://ell.stanford.edu/sites/default/files/professional-paper-26-march-2014.pdf
  • van Lier, L. 2000. From input to affordance: social-interactive learning from an ecological perspective. In James P. Lantolf (ed.), Sociocultural theory and second language learning, 155–177. Oxford: Oxford University Press.
  • van Lier, L. 2007. Action-based teaching, autonomy and identity. Innovation in Language Learning and Teaching 1(1), 46-65.
  • Vygotsky, L. S. 1978. Mind in society: The development of higher psychological functions. Cambridge: Harvard University Press.
  • Walqui, A. 2006. Scaffolding instruction for English language learners: A conceptual framework. International Journal of Bilingual Education and Bilingualism, 9(2), 159–180.
  • Walqui, A., & van Lier, L. 2010. Scaffolding the academic success of adolescent English language learners: A pedagogy of promise. San Francisco, CA: WestEd.