Skip links

Miten taito kehittyy?

Tilanteiden ja käytön myötä kehittyvä taito

Kielitaito kehittyy ennen kaikkea niiden sosiaalisten verkostojen ja vuorovaikutustilanteiden myötä, joihin oppilaalla on pääsy. Kieltä opitaan osallistumalla erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin: koulun oppitunteihin, harrastuksiin, välituntileikkeihin, some-verkostoihin, hengailuun kaupungilla, kesätöihin… Kielellä täytyy tehdä erilaisia asioita: pelata, opiskella, liikkua, rakentaa ystävyyssuhteita ja havainnoida kaikkea, mitä ympärillä tapahtuu.

Kielen oppiminen siis ei merkitse vain sanojen ja kieliopin oppimista, vaan erilaisiin tilanteisiin sosiaalistumista: miten kielellä toimitaan erilaisissa tilanteissa? Kieli on aina osa erilaisia käyttötilanteita ja merkityksiä.

Esimerkiksi elokuvissa käyminen vaatii kokonaisen tilanteen hahmottamista: miten ohjelmistoa luetaan, miten lippu ostetaan, mitä tietoa elokuvalipussa on, miten suunnistat lipun kanssa elokuvateatterissa jne. Jos ei ole koskaan käynyt elokuvissa, seuraavan tekstin tulkinta voi olla haastavaa:

Kuva elokuvalipusta

Oppimiseen vaikuttavat monet asiat

Kielitaidon kehittyminen on kuitenkin aina kompleksi prosessi. Oppimiseen vaikuttavat monet yksilölliset (esimerkiksi oppijan kognitiivisiin valmiuksiin) ja ympäristöön liittyvät tekijät, jotka nekin kietoutuvat toisiinsa ja myös mahdollisuuksiin käyttää kieltä eri konteksteissa.

Esimerkiksi: Minkä ikäinen oppija on, minkä ikäisenä ja mistä syystä hän on muuttanut Suomeen – turvapaikanhakijana, vanhempien työn vuoksi…? Millainen on perheen sosioekonominen tai etninen tausta ja elämäntilanne, oppijan aiempi koulunkäyntitausta ja mitä ovat hänen äidinkielensä ja muut kielelliset resurssinsa? Miten uusi ja erilainen suomalainen koulu ja arki näiden valossa kenties on?

Myös oppijan etninen tausta ja sukupuoli vaikuttavat usein siihen, miten hän pääsee toimimaan ja osallistumaan uudenlaisessa arjessa; tähän liittyy myös ympäristön (naapuruston, luokkakavereiden, koko yhteiskunnan jne.) asennoituminen tulijaa kohtaan. Ympäristön vastaanotto taas osaltaan vaikuttaa siihen, millainen on oppilaan oma asenne ja motivaatio. Miten paljon oppija joutuu tekemään identiteettityötä sen suhteen, kuka hän on uudessa ympäristössä?

Oppilaan tausta vaikuttaa siihen, millaisia tulevaisuuden toiveita ja suunnitelmia hän voi rakentaa. Usko tulevaan ja minäpystyvyyden tunne voi vaikuttaa oppimiseen vielä tehokkaammin kuin nykyhetken reaalinen tilanne. Opettajan tehtävänä onkin raivata tilaa ja näkymiä myös kohti tulevaa: luottamusta omiin taitoihin ja mahdollisuuksiin osana suomalaista yhteiskuntaa.

Pohdi:

  • Millaisia ovat oppilaittesi mielenkiinnon kohteet, sosiaaliset verkostot ja tilanteet, joissa hän saa toimia kielellä?
  • Millaiset tekijät vaikuttavat osallisuuteen?
  • Miten voisit tukea kielitaidon kehittymistä oppilaalle mielekkäiden tilanteiden kautta? Entä miten voisit laajentaa hänen kielenkäyttötilanteitaan, jotka ovat tarpeen myös tulevaisuuden kannalta?

Vuorovaikutus oppimisen tukena

Lue seuraava Rezan ja suomalaisen kaverin WhatsApp-viestiketju ja pohdi seuraavia kysymyksiä:

  • Millaista tilanteista kielitaitoa Reza ottaa seuraavassa WhatsApp-viestiketjussa haltuun?
  • Mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu esimerkiksi ilmauksille tool, poimuri, sunkka, full, cleaned, antaa takaisin?
  • Mitä etua on kaikkien yhteisten resurssien käytöstä? Mitä tapahtuisi, jos vuorovaikutus pakotettaisiin yksikieliseksi?

Keskustelu alkaa:

Reza:
Moi! Monta sulla on se tool että Tarvitse mustikoilla

Ronja:
Tarkoitatko poimureita? (kuva poimurista)
Poimuri
Meillä on 2 poimuria

Reza:
Joo. Mä haluan mennä aamulla Myös sitten sunkka

Ronja:
Sankko,  joo! Meiltä voit lainata poimureita ja sankkoa!

Reza:
Voitko selitää englanti

Ronja:
(Kuva sankosta) Sankko (tai ämpäri) Kirjoitit sunkka, mutta tarkoititko sankko?
Are you going with a friend tomorrow? You can borrow these!

Reza:
Tarkoitin sun kanssa 😀 Mutta aamulla menen ystävän kanssa Sen jälkeen sun kanssa jos menet – – Okei kiitos tästä piomurista

Seuraavana päivänä:

Reza:
Moi Mennäänkö? Mä kävin jo mutta ei o vielä yksi sanko full Ja pitääkö olla cleaned?

Ronja:
Joo, puhdistettu (cleaned) 🙂 Mennään vaan! Sopiiko klo 15 jälkeen? Sitten on sanko täysi (full). Onko sulla väline, jolla on helppo puhdistaa?

Reza:
Ei ole väline 🙁 Puhdistaa on tosi vaikeampi
– –
Jo mä menen keräämään huomenna jos ei o kiire hanelle And did they give back sanko? Ehkä voin viedä some how

– –

Ronja:
Joo, anteeksi, unohdin antaa sulle sangon takaisin!

Reza:
Moi mä keräsin mustikoita Ei ole vielä täysi Heti kun meni täydeksi kerron Ja pitääkö viedä se?

Miten kielitaito kehittyy konkreettiselta tasolta abstraktille?

Kielitaidon kehittymistä voidaan kuvata myös seuraavasti:

kuvaaja kielitaidon kehittymisestä

A-tasolla kielenoppija pystyy nimeämään ja kuvaamaan itseensä ja omaan arkielämäänsä liittyviä asioita: Mä oon Leila, asun Vantaalla, mulla on kaksi siskoa… Hän myös selviytyy arkielämän konkreettisissa rutiinitilanteissa (esim. yksinkertaisissa asiointitilanteissa tai välituntileikeissä).

B-tasolla kieltä käytetään jo tarkemmin, johdonmukaisemmin ja omaehtoisemmin. Kieli on yksityiskohtaisempaa (Asun lähiössä kerrostalossa, mutta haluaisin muuttaa omakotitaloon, koska…), sillä selviydytään myös muodollisemmissa tilanteissa, mielipiteiden perustelu on monipuolisempaa ja tekstit abstraktimpia (esimerkiksi koulun tiedonalan teksti).

C-tasolla kielenoppija pystyy neuvottelemaan ilmiöistä jo abstraktilla tasolla, vertaillen, analysoiden ja argumentoiden: esim. Teksti siitä, millä keinoin ympäristöministeriö ohjaa asuntomarkkinoita ja tekstin perusteella muodostettu oma näkemys Suomen asuntopolitiikasta.

Aihepiirit, joista kielenoppija voi viestiä, kehittyvät siis tyypillisesti konkreettisista kohti abstraktimpaa ilmiöiden käsittelyä. Kielenkäyttötilanteet laajenevat ja monipuolistuvat, kieli sujuvoituu ja kompleksistuu. Virheet eivät vähene lineaarisesti, vaan usein virheet päinvastoin lisääntyvät nopeassa kehitysvaiheessa. Käytön myötä ilmaisu sitten myös tarkentuu.

Lue lisää

Kielitaidon kehittymistä kuvaava asteikko (Opetushallitus)

Miten taito kehittyy?

Osallistumis- ja vuorovaikutustaidot

Luetun ymmärtämisen taidot

Lukemisen tukeminen vuorovaikutuksessa

Kirjoittamisen taidot

Monikielisyys resurssina